4.10.-5.10.2017 Bilbao. Onpas mukavaa rentoutua taas tässä sympaattisessa ja tutuksi tulleessa kaupungissa. Vanha kaupunki on entisensä illan hämärissä. Kapeat kujat täyttyvät ihmisistä ja kahviloissa ja terasseilla ihmisillä on mukava tunnelma. Ja kuten niin usein ennenkin, omaehtoisia taiteen tekijöitä putkahtelee esiin silloin tällöin kulman takaa. Illan osaavin oli tällä kertaa ikääntyneiden baskeripäisten (tietysti) miesten kuoro, joka kulki hämärässä illassa, pysähtyi välillä stemmoissa laulamaan kaikuvassa katukuilussa niin euskaraksi kuin espanjaksi, sai baarinpitäjältä mukit kouraansa ja jatkoi matkaansa uuden baarin eteen ja uusia lauluja esittäen. Tässä ympäristössä ja ilmapiirissä tämä tuntuu aidolta ja luontevalta ja jää vaikutelmaksi. Siinä vieraskin viihtyy.

4.10.-5.10.2017 Bilbao. I really feel myself relaxed and comfortable in this nice and familiar town. The old town is nice in the evening dawn like it has always been. Narrow streets and alleys gather people and a friendly atmosphere lies over cafeterraces. Just like before, many kinds of artists and performers show their talents on streets. The king of the evening was a choir of elderly men with traditional basque berets (of course) walking the streets, singing beautiful songs at the bar entrance. Free drinks from the bar was their "salary" and they went on their singing trip to the entrance of another bar. The joyful, happy feeling in the air was left behind them. Here this feels real and spontaneous. I really like this town.

Rautatieaseman kellon ei tarvitse vain näyttää aikaa. Se voi olla myös osa komeaa taideteosta. Bilbaon rautatieaseman kello. 

The only purpose for a clock is not just to tell the time. It can also be a part of a beautiful piece of art. Railway station in Bilbao.

Baskimiehen päähine on tietysti baskeri. Laulaessa varsinkin. 

When you are a male Basque, you wear beret, of course. Specially when singing.

Lagrimas negras - Mustat kyyneleet - Black tears.

Ja sitten siihen kaupungin tunnetuimpaan kohteeseen, Bilbaon Guggenheimin taidemuseoon. Sitä ei Bilbaon kävijän kannata jättää käymättä missään nimessä. Sen syntyhistoriassa on meille politiikassa mukana oleville paljon opettavaista. Nähtävyytenä tämä varsinainen Frank Gehryn suunnittelema rakennuskokonaisuus on ainutlaatuinen ja tietysti museon sisällä olevat näyttelyt ovat niitä omia kiinnostavia kokonaisuuksiaan. Eli kolme tutustuttavaa kokonaisuutta kaikkiaan. Tämä Guggenheim ei ole millään muotoa vain varakkaan herrasväen näyttäytymispaikka. Siellä käy ihan tavallisen näköistä naista ja miestä ja todella paljon. Eikä kymmenen euron lipun hintakaan kovin paljon poikkea eurooppalaisten taidemuseoiden hinnoista.

Bilbaon historia oli aina 1990-luvulle saakka satama-, terästeollisuus- ja telakkakaupungin historiaa. Näinä vuosikymmeninä monet tällaisen elinkeinorakenteen kaupungit joutuivat vaikeuksiin eikä sisäsatamakaan kyennyt sellaiseen tehokkuuteen kuin kilpailevat merenrannan satamat. Bilbaon satama oli sisäsatama, toistakymmentä kilometriä Biskajan lahdesta. Näillä eväillä tämän runsaan 300 000 asukkaan kaupungin tulevaisuus näytti vähintäänkin hämärältä.

And then to the most famous attraction in Bilbao, The Guggenheim Bilbao. If you visit Bilbao, do not skip this. The history og Guggenheim Bilbao has lot to tell specially for those who are involved in politics. This whole museum complex designed by Frank Gehry is really unique piece of modern architecture. So are also those art exhibitions inside those many halls of the building. For some reason the word Guggenheim is often connected with impressions of high society, luxyry and rich people. In my impressions and experiences Guggenheim Bilbao reminds no one of these things. In every visit I have seen hundreds of people like me with an interest to experienxe that magnificent building and pieces of art inside it. Ticket of ten euros is just about the normal price in art museums everywhere in Europe.

The town of Bilbao was very much a town of harbour, heavy iron industry and the dock in the harbour. That was the history until 1990íes. In those decades many towns like this in Europe met severe problems because the global economic depression. The harbour in Bilbao was inland, 16 kilometers from the sea and in a long run it was not able to compete with other harbours by the Bay of Biscay. The future of this town of about 300 000 inhabitants seemed at least grey or black.

Tällä kohdalla ohjautuivat yhteen monet, samansuuntaiset ajatukset ja pyrkimykset ja Bilbaon kaupungin kehitys sai uuden suunnan - siinä keskeisimpänä käännekohtana päätös Guggenheim Bilbaon rakentamisesta. Amerikkalainen Solomon Guggenheimin säätiö etsi eri puolilta maailmaa uutta kaupunkia, jonne rahoittaa nimeään kantavan taidemuseon rakentamista. Koko baskialueella, Vizcayan maakunnassa ja Bilbaon kaupungissa oli rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta lähteä hankkeeseen mukaan. Baskimaakunnan parlamentti, Vizcayan maakunnallinen parlamentti, Bilbaon kaupunginvaltuusto ja tietysti Guggenheimin säätiö tekivät yhtäpitävän päätöksen, yllä olevan kuvan esittämälle paikalle lähdettiin tätä rohkean muotokielen museota rakentamaan ja museo otettiin käyttöön vuonna 1997. Museo muodostui varsinaiseksi menestykseksi. Museon rakentamiskustannukset olivat tuolloin 20 vuotta sitten 100 miljoonaa dollaria ja museo tuotti ensimmäisenä toimintavuotenaan yli miljardi dollaria eli kymmenen kertaa rakentamiskustannuksensa. Lisäksi museo tuotti verotuloja Bilbaon kaupungille yli 190 miljoonaa dollaria ensimmäisen vuotensa aikana. Vaikka sen ajan huippuvuosista kävijämäärät ovat laskeneet, olivat museon tulot esimerkiksi vuonna 2010 yli 300 miljoonaa euroa. Museon rakentaminen oli käännekohta, joka laittoi Bilbaon elinkeinorakenteen uusiksi. Tällä hetkellä kaupunki on vauras ja menestyvä kaupunki, jossa palvelualat muodostavat merkittävästi suurimman työalaryhmän. Guggenheim-päätöstä seuraten Bilbao jatkoi panostuksiaan moderniin arkkitehtuuriin. Kaupungin modernin lentoaseman sai suunniteltavakseen Santiago Calatrava ja metron uudistamisen suunnitteli Norman Foster. Hänen työnsä tuloksena näkee niin Bilbaossa kuin naapurikaupunki Portugaletessä suuria, läpinäkyvän kotilon muotoisia metron sisäänkäyntejä.

Tällaista ennakkoluulottomuutta, pitkänäköisyyttä ja samalla rohkeata hetkeen tarttumista tarvitaan nykyajan kaupunkisuunnittelussa kaikkialla, myös Jyväskylässä. Kaupunkisuunnittelussa pitää nähdä vähintäänkin kolmenkymmenen vuoden päähän. Kun hyvät asiat saadaan kohtaamaan, menestystä syntyy.  Jyväskylässä Kankaan alue, sairaalanmäki ja Hipposalue ovat juuri tällaisia hyviä esimerkkejä rohkeudesta katsoa kauas ja lähteä tekemään. Niiden valmistuminen ei kestä kolmeakymmentä vuotta - kymmenen korkeintaan. Siksi tähtäin pitää tarkentaa jo 2040- ja 2050-luvun kohteisiin ja ajatteluun.

At this crucial moment many parallel ideas and intentions found each other and the development of Bilbao turned to a new direction. And the turning point was the common decision of common investment in Guggenheim Bilbao. The American Guggenheim Foundation was looking for a new town somewhere in the world, where it could finance a new Guggnheim Art Museum. The whole Basque area, the Vizcaya province and the town of Bilbao had enough courage and openmindedness to join in that process with Solomon Guggenheim Foundation. The final decisions were made in Basque Parliament, the regional Parliament of Vizcaya, the City council of Bilbao and Guggenheim Foundation. On the spot of that black-white photo above the construction works were started and the new exeptional piece of contemporary architecture was completed and opened in 1997. The museum was a real success. It became so popular that during it´s first year it gathered incomes of one billion dollars - ten times of total costs of construction. And more of this the Guggenheim Bilbao produced tax incomes to the city of Bilbao 190 million dollars in it´s first year. Even though number of visitors have gone down since the first year the incomes of the museum are still high - for instance in year 2010 they were 300 million euros. Building the Guggenheim Bilbao was the turning point for the city and its structure of employment, business and living. Today Bilbao in a prosperous town where most of the people make their living in professions and tasks of services. Guggenheim Bilbao was only the first strategic step in investing modern architecture. The new airport and metro design were next steps on the same path. Those both are now completed. New modern Bilbao airport serves passengers by the work of architect Santiago Calatrava and visitors in Bilbao centrum (also the centrum of neighbouring town Portugalete) may see big, transparent a snail-shell looking entrances to metro stations. Architect Norman Foster was in charge of new metro design.

This kind of openmindedness, competence for long visions and at the same moment courage to grab in the possibility when there is one in sight is needed everywhere in city planning - also in my home town Jyväskylä. In city planning architects, engineers, the whole team of planning team and politicians involved must have competence to see at least 30 years ahead in the future. When good ideas and intentions cross, the success is there. In Jyväskylä three areas, Kangas area, the central hospital area and Hippos area are excellent examples of courage to see far, hit the shovel in the ground and get the job done. But also there we have to remember that completing these three objects does not last 30 years - ten at least. This is why we have to focus already now to targets of 2040 and 2050íes.

Onko miehen ammattinimike puutarhuri vai eläintenhoitaja? Jeff Koons: Puppy.

Is this man a gardener or a veterinarian? Jeff Koons: Puppy.