Keskiviikko 4.10.2017 Logrono. Tähän kaupunkiin päättyy tällä kertaa kolmen viikon ja 560 kilometrin vaellukseni syksyyn valmistautuvassa Espanjassa. Vaellus alkoi 13.9.2017 Montserratin luostarista korkeilta vuorilta kansanäänestykseensä kiihkeästi valmistautuvasta Katalonian maakunnasta, jatkui Aragonin maakuntaan ja sieltä edelleen muutamaksi päiväksi Navarraan ja päättyi sitten La Riojan maakunnan pääkaupunki Logronoon. Reitin nimi muuttui Camino Catalanista Camino del Ebroon. Logronossa reitti yhtyy koillisesta tulevaan siihen kaikkein suosituimpaan keskiaikaiseen pyhiinvaellusreitti Camino Francaisiin. Tämä näkyy selvästi vaeltajien määrässä. Näiden kolmen viikon ja 560 kilometrin aikana kohtasin kymmenen (10) muuta pyhiinvaeltajaa. Valtaosan ajasta vaelsin itseni kanssa. Neljä päivää matkaa tehtiin parina sympaattisen tsekin Michaelin kanssa. Logronoon tultaessa kontrasti on suuri. Kaupungin suurin kunnallinen alberga vanhassa kaupungissa on täynnä pyhiinvaeltajia, vähintään 60-70 henkeä. Näin on vaikka meneillään on lokakuun alku eikä missään nimessä vaeltamisen sesonkiaika.

Tähän ilmiöön on minun yhtä vaikeata suhtautua kuin Katalonian ns. kansanäänestykseen itsenäistymisestä. Asialla on liian monta puolta. Ranskalainen reitti on ensi kertaa tällaiselle vaellukselle lähtevälle helppo - majoituksia ja palveluita on paljon eikä niitä tarvitse etsiskellä. Samoin reitiltä ei eksy. Opasteet ovat kunnossa. Mutta jos etsit vaeltamiselta rauhaa ja väljyyttä maisemassa itsesi tai harvan ihmisen kanssa kerrallaan olemiseen, ranskalainen reitti ei enää ole se vaihtoehto. Ihmiskuorma on kerrallaan liian suuri ja sitä suurempi, mitä lähemmäs Santiago de Compostelaa tullaan. Jollekin vaeltajalle tämä ei tunnu ongelmalta, minua se jo kymmenen vaelluksen konkarina jo kiusaa.

Tämä vaellus on nyt siis tässä. Nyt muutan tajuntani asetukset vaeltajasta turistiksi. Tänään nousen junaan ja hurautan Renfen siistillä ja edullisella junalla Baskimaalle Bilbaoon ja kuljeksin tässä suosikkikaupungissani muutaman päivän. Kävelyä ja tunnelmien imppaamista Casco Viejossa eli vanhassa kaupungissa, Guggenheim tietysti on katsastettava. Annetaan impulssien ohjata seuraavien päivien ohjelma ennen Barcelonaan menemistä ja paluulentoa kotiin.

Lämpimät kiitokset kaikille blogiani seuranneille ja sitä kommentoineille. Tänään taitaa ylittyä kahdentuhannen käynnin määrä blogissani. Siitä olen oikeasti iloinen ja otettu.

Alla kuvakavalkadia näiltä kolmelta viikolta.

Wednesday 4.10.2017 Logrono. Here in this town I end my Camino Catalan / Camino del Ebro. About 560 kilometers in early autumn in Spain. It began in Montserrat Abbey on high serrated mountains in a very dramatic political situation in Catalonia, continued in Aragon, then for a couple of days in Navarra and ended in province La Rioja. In Logrono this route joins in the most popular medieval pilgrimage route Camino Francais. This is something a hiker can really observe by dramatic increase of pilgrims here. During my three weeks I met only ten (10) other pilgrims on the route. Most days I walked by myself. Four days I did daily etapas with Michael, a nice Czeck man from Prag. When I arrived in Logrono and stepped in municipal alberga of the town, it was crowded by pilgrims - about 60-70 persons. It is October, not the high season and still alberga is full. 

This phenomenon is as difficult to me to swallow as to understand all dimensions of "referendum" for independence in Catalonia. There are too many sides in this to figure it. Camino Francais is an easy and safe choice for a person who wants to do her/his first camino. Signalling is very good, a lot of albergas ands services by the route and you do not have to search for them much. But if your priorities are to conquer some privacy and time for your own thoughts in peace and quiet and with not so much people around, Camino Francais is not any more that option, I think. There are too many people and still more when day by day when you get closer to Santiago de Compostela. This is not a problem for many people. For me after my ten pilgrimages it feels quite disturbing

So this was my Camino Catalan / Camino del Ebro. Now I shall adjust my mind from pilgrim mood to a tourist mood. Today I shall take a train to Bilbao and hang around there a couple of days. Just walking there relaxed in Casco Viejo (old town) and Guggenheim Art Museum of course. After that I let my impulses design my program for next days before going to Barcelona and flight back home. 
I am very impressed and greatful for visiting my blog during these weeks. Today the treshold for 2000 visitors will probably be crossed there. I have all the reasons to be happy and proud for that.

Pablo Picasso. Kuoropoika. Montserratin taidemuseo. 

Pablo Picasso. The Lad Choir. In Montserrat Art Museum.